Yhteystiedot


SAVANNA CONNEXIONS
Keinulaudantie 5 F 148
00940 HELSINKI

Hanna Savanna
puh: 045-679 7270
etunimi.sukunimi@ savannaconnexions.fi



PÄIVITETTY: 31.3.2014


NONVIOLENT COMMUNICATION (TM)mbr5.jpg

on amerikanjuutalaisen prykologian tohtori Marshall B. Rosenbergin 60-luvulla kehittämä menetelmä. Se opettaa meitä ottamaan vastuun omista tunteistamme. Vaikka syytämme omista tunteistamme usein muita ihmisiä tai tapahtumia, meidän tunteitamme säätelevät tarpeemme eivätkä muut ihmiset. Jos jokin tarpeemme tyydyttyy, tunnemme miellyttäviä tunteita, ja jos jokin tarpeemme on tyydyttämättä, tunnemme epämiellyttäviä tunteita. Tämän oivaltaa käytännössä ehkä tehokkaimmin, kun tiedostaa, että sama ärsyke, sama tekemämme havainto herättää meissä eri päivänä erilaisen tunteen.

Olen kerran sanonut kollegalleni: ”Kun kuulin kuinka haistattelit ja huusit minulle, minua ilahdutti, koska se oli mielestäni niin aitoa ja koskettavaa.” Olimme tuolloin koulutuksessa, jossa kollega roolipelissä esitti turhautunutta vankia. Samat sanat jossain toisessa tilanteessa kuultuna herättäisivät minussa taatusti ärtymystä, elleivät jopa suuttumusta, koska tarvitsen kunnioitusta.

Me saatamme ärsyyntyä siitä, että joku ajaa edessämme hitaammin kuin itse haluaisimme ajaa, koska meillä sattuu olemaan kiire. Saatamme nimittää autoilijaa sunnuntaiajelijaksi tai mummoksi tms. sen sijaan, että ottaisimme itse vastuun tunteistamme. Me ärsyynnymme, koska tarpeemme on vaikkapa pitää kiinni sovitusta tapaamisajasta. Jonain toisena päivänä taas, kun meillä ei ole kiire, me rasitumme, kun joku ajaa perässä lähempänä kuin toivoisimme. Tätä autoilijaa saatamme nimittää perään liimautujaksi. Ärsyynnymme, koska tarvitsemme turvaa.

Jotta pystyisimme luomaan strategian, joka tyydyttää tarpeemme, on tarve ensin tiedostettava. Tarpeiden tiedostaminen on joskus vaikeaa – siinä auttaa NVC. Toinen henkilö voi arvata toisen tunteita ja tarpeita ja auttaa tätä tiedostamaan ne itse. Sillä ei ole merkitystä, onko arvaus ns. oikein vai väärin. Kaikki arvaukset, jotka sisältävät tunteen ja tarpeen, auttavat toista henkilöä selvittämään, miten hän voi.

Jos esimerkiksi vaimo ehdottaa miehelle koti-iltaa perjantaina, eikä mies pitkään aikaan vastaa mitään, vaimo voisi syyttelyn sijaan kysyä: "Harmittaako sinua, kun olit jo ehtinyt sopia jotain ohjelmaa ja haluaisit pitää siitä kiinni?" Saattaakin selvitä, ettei miestä harmita vaan häntä huolestuttaa, kuinka vaimo tähän reagoi, koska hän haluaa varmistua siitä, että sopu suhteessa säilyy.

NVC-prosessiin kuuluu 4 askelta; havainto, tunne, tarve ja pyyntö.

Esimerkki: 

Havainto eli tosiasiat: näen lapseni lyövän pikkusiskoaan 

Tunne eli emootio: suru 

Tarve: turva ja väkivallattomuus perheessämme 

Pyyntö eli strategia, joka tyydyttää tarpeemme: Kun näen sinun lyövän pikkusiskoasi, minua surettaa, koska haluan, että kaikki ovat kotonamme turvassa. Sopisiko sinulle, että seuraavan kerran kun sinulle tulee mieleen lyödä, pyydät sen sijaan mitä haluat? 

Ilman NVC:tä edellä kuvatussa esimerkissä voisi käydä vaikka niin, että alkaisin syyttää lastani tuhmaksi ja tottelemattomaksi. Lapsi taas alkaisi ehkä puolustautua ja/tai syyttää pikkusiskoaan tapahtuneesta.

NVC-prosessi on selkeä, rehellinen ja looginen tapa kommunikoida silloin, kun haluaa rakentaa yhteyden toiseen ihmiseen tai säilyttää sen silloinkin, kun ottaa puheeksi haasteellisia asioita. NVC on todettu tehokkaaksi varsinkin tilanteissa, jossa voi aistia konfliktin vaaran.